Terveiset 1600 metrin korkeudesta!

Pahoittelut, että luvattu Annecy-postaus tulee näin päivän myöhässä, kun itse ollaan jo ehditty vaihtaa maisemaa. Tällä hetkellä majaillaan nimittäin Zermattissa, Sveitsin alppikylässä. Zermatt sijaitsee itsessään jo 1600 metrin korkeudella, mutta vieressä nököttää yli 4000 metriä korkea Matterhornin vuori, jonka huippua peittää pilvikerros. That is awesome.

Asiaan. Luvataan hehkuttaa Alppeja sitten seuraavassa postauksessa, joten nyt voisin palata meiän Annecy-visiittiin.
Annecy oli kaunis pienehkö vuorten ympäröimä kaupunki, josta tuli mulle jotenkin mieleen Twin Peaks (se sarja pitäis saada takasin ruutuun!). Löydettiin lopulta meidän viihtyisä hostelli, vaikka se olikin kovalla työllä yritetty kätkeä asiakkailta. Se oli nimittäin puutarhan peittämä tavallisen asuintalon näkönen paikka, jonka pihaportissa oli pieni maininta hostellitoiminnasta...Molempina iltoina hyödynnettiin hostellin keittiötä ja TEHTIIN ITSE ruokaa! Ekana iltana menu oli pastaa tomaattisoseella, mutta toisena iltana nautittiin tagliatellea pestokasviksilla hintaan 2 euroa 22 senttiä/naama. Intouduttiin (pääasiassa minä) vetelemään sitä kuin ei oltais ennen ruokaa saatu. Luulin jo vatsani olevan pohjaton, mutta jossain vaiheessa (kun kattila oli tyhjä) alko raja tulla vastaan.

Tiistaina käytiin kävelemässä Lac d’ Annecyllä eli turkoosinkirkasvetisellä järvellä vuorten siintäessä taustalla. Eksyttiin (taas) ostoskaduille, josta tällä kertaa Noora löysi taivaalliset lohenpunaiset korkokengät, jotka oli tietenkin pakko saada muutenkin täpötäyden rinkan lisäpainoksi! Muutenkin voisi kuvitella, että rinkka kevenisi matkan myötä, kun purnukat ja pussukat tyhjenee (ja osa tavaroista jää matkan varrelle). Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan sen sijaan tänään jouduin jo sitomaan tavaraa rinkan ulkopuolelle! Kukapa nyt ei ostaisi 6 euron turkooseja espadnillostossukoita vielä kävelykenkien, balleriinojen, varvastossujen ja suihkutossujen kaveriksi rinkkaan? Sitähän minäkin. Kumpikaan meistä ei punninnut rinkkaa lähtiessä, mutta omani alkaa jo olla lähes itseni kokoinen. Voitte kuvitella, että sitä ei helpolla nosteta.

Annecyn jälkeen suunnattiin tänään siis Alpeille, ja taisin napsia 5 tuntia tauotta kuvia junan ikkunasta avautuvista jylhistä maisemista.

-Saana