2.9.2012

Lomakuvia part 1298190

Hyvää iltaa arvon kansalaiset. Tulin melko pikaisesti julkasemaan teille muutamia kuvia Fussenistä ja Frankfurtista, sekä samalla ilmaisemaan, että hiljaisuudestani huolimatta, olen edelleen täysissä ruumiin ja sielun voimissa. Samaa voin tuskin sanoa huomenna kello 6:15 seistessäni Uudenkaupungin linja-autoasemalla, hyisen syystuulen piestessä minua, sekä liian täyttä matkalaukkuani. Huomenna ois siis tarkotus suunnata Rakvereen viideksi päiväksi. Mutta siitä lisää joskus myöhemmin nimittäin nyt ois vuorossa muutama sekalainen lomakuva muinaisilta ajoilta. 

Sveitsin jälkeen siis suunnattiin Fusseniin. Syy miksi Fusseniin pistäydyttiin tulee varmaan näiden kuvien myötä varsin selväksi. Ei siis vain upeiden maisemien takia, vaan Fussenin läheisyydessä majailevien kahden todella kuuluisan linnan takia hilasimme myös me itsemme paikalle.
















Toi hemmetin siltahärpäke, joka alemmassa kuvassa esiintyy aiheutti mulle taas sydämen tykytyksiä ja sai elämän vilahtamaan silmieni edessä. Miljoona ihmistä huteralla sillalla, joka nitisee ja jossa laudat taipuilee jalkojen alla. Not good. Kun siihen vielä lisätään lihava perheenisä, jonka mielestä oli hulvatonta hyppiä sillalla lankkujen huutaessa hallelujaa, oli Nooran paniikkikohtaus taattu. Hitaasti hiippailin sillalta pois ja jätin Saanan räpsimään kuvia muiden  kiihkoturistien sekaan. 





Linnakierroksen jälkeen kierreltiin vielä vähän Fussenin keskustaa ja illalla suunnattiin pubiin kattomaan jalkapalloa.  










Sitten olikin jo aika suunnata varsin sateisissa oloissa kohti Frankfurtia!









Mainetta ja kunniaa luvassa sille, joka arvaa ketä toi lintu tossa alemmassa kuvassa meiän mielestä muistutti. 









Frankfurtissa meillä oli maailman ihanin hostelli, kuten ollaan taidettu joskus ennenkin hehkuttaa. Tunnelmaa kuitenkin hiukan latisti meiän oksettavat huonetoverit, joiden lempiharrastuksiin lukeutu liika alkoholin nauttiminen ja saksalaisten piirrettyjen kattominen yön pimeimpinä tunteina. Äänet täysillä tietenkin.

Muuten vaan kierreltiin Frankfurtia ja vietettiin leppoisaa kaupunkielämää ilman sen suurempaa funktiota. Koiteltiin jälleen kerran mäkkärin myyjän hermoja (Saana taas kerran), syötiin paljon (kerrankin) ja sodittiin niitä haisevia kämppiksiä vastaan. Ja löydettiin kaupasta Milkan mansikkasuklaata, mitä oltiin jo 3 viikkoa metsästetty ympäri Eurooppaa! 

Mutta sen pitemmittä puheitta suuntaan nukkumaan, jotta kykenen antamaan itsestäni edes välttävän vaikutelman huomenna kohdatessani uusia tuttavuuksia.

Noora

2 kommenttia:

Saara kirjoitti...

Ihana toi linna!<3

saana.viinikkala@gmail.com kirjoitti...

Oli se kyllä aika komee näky :)