Merry Kissmyass

Good evening ladies and gentlemen!

Mayojen petettyä minut palaan jälleen kerran katkerin mielin tulevaisuuttani kiroten raottamaan teille kiintoisan elämäni salaista esirippua. Kuten tarkkaälyisimmät saattoivatkin jo otsikosta päätellä, minä en varsinaisesti kuulu näihin ns 'jouluihmisiin'. Tämä kaupallinen juhla, jota kai juhlitaan Jeesuksen syntymän kunniaksi, ei minua kirkosta eronnutta vannoutunutta ateistia juuri miellytä. Pelkkä joululahjojen osto, sanat kuten 'joulumieli' ja muut jouluhössötykset aiheuttavat ohimollani jyskyttävän tunteen, joka herää eloon aina joulun lähestyessä ja helpottaa vasta seuraavan vuoden puolella.

Tänä vuonna minun vaatimattomaan huoneen pahaseeni jäi se kuuluisa joulusiivo tekemättä. Kuten myös kaikki muutkit siivot. Olohuonettamme ei tänäkään vuonna korista joulukuusi sen liian suuren vaivan takia. Eikä edes kestosuosikkini olkiporsas päässyt jokavuotiselle visiitilleen sivistyksen pariin koiramme vaaniessa kaikkea tuhottavaksi kelpaavaa. Tänäkään vuonna emme kuitenkaan säästyneet niiltä saatanan rumilta joulukorteilta, jossa perheen epämiellyttävät lapset poseeraavat halvat tonttulakit päässä koiran kuolatessa vieressä. Tehkää nyt hyvät ihmiset palvelus itsellenne, minulle sekä Suomen valtiolle ja jättäkää ne lastenne kuvat lähettämättä joulutervehdysten yhteydessä. Koska en kuitenkaan halua pilata tätä harrasta juhlaa keneltäkään ikävillä puheillani, lopetan jouluvastaisen saarnaukseni tältä erää tähän. Toivon myös pyhästi ettei kukaan pahoittanut mieltänsä näistä kärkkäistä mielipiteistäni samalla vielä lisäten, että toivottavasti en joudu kuulemaan yhtä ainutta joululaulua 12 kuukauteen.

Vuosi vuoden jälkeen itsehillintäni joutuu koetukselle ennen joulua selatessani blogeja, jotka pursuavat joululahjatoiveista väsättyjä kollaaseja. Tämä ei kuitenkaan riitä vaan sitten joulun jälkeen on väkerrettävä postauksia niistä saaduista joululahjoista ja niiden täydellisyydestä. Toivon, että keskuudessamme ei kukaan pahastu, jos en jatkossakaan aio kyseisiä asioita tänne blogiin laittaa. Sen sijaan päätin kirjoitella (hyvin lyhyesti) muistini virkistykseksi edellisvuoden tapahtumista. Pahoittelut nyt jo heti alkuun, että kuvia on hyvin vähän ja niiden laatu on sitäkin kehnompi. Elämäni saattaa seuraavien kuvien ja tekstinpätkien jälkeen näyttäytyä teille entistä sisällöttömämpänä, jos se nyt edes on mahdollista.

Tammikuu

Vuoden vaihtumista juhlistin kipeänä NHL12 pelaten. Tämä mahtiponteinen alku vuodella 2012 antoi luvan odottaa suuria tulevalta vuodelta..

Tammikuun alussa vierailtiin Venlan kanssa Iidalla ja kerättiin voimia koulun alkuun. Saatoimme myös vierailla Kosken keskustassa sijaitsevassa räkälässä, valitettavasti nimeä en muista. Muuten tammikuu kului aika pitkälti koulujuttujen parissa tai muuten vaan vittuuntuneena sisätiloihin linnoittautuneena. Osuipa tammikuun loppuun se aina niin odotettu koeviikkokin ja melkein yhtä odotettu autokoulu alkoi. Ihan pelkkää paskaa tammikuu ei sentään ollut vaan juhlittiin siellä muutamat 18v synttäritkin :)









 Helmikuu

Helmikuun päiviäni synkensivät lukuisat ajotunnit sekä lisääntyvät vanhojentanssitreenit. Helmikuun kiitäessä ohi tuntui tekemättömien asioiden lista kasvavan uhkaavasti päivä päivältä. Verenpaineeni kohotessa ja stressin lisääntyessä vanhat lähestyivät pelottavalla nopeudella mutta lopulta siitäkin päivästä selvittiin. Kaikesta kaaoksesta ja ihmisten lietsomasta joukkohysteriasta huolimatta päivästa jäi paljon hyviä muistoja. Kun vanhoista ja niiden jatkojen jälkeisestä huonovointisuudesta tuli selvittyä, oli aika lähteä Lauran ja Hannan kanssa kohti Lontoota. Ne viisi päivää, jotka vietettiin Lontoossa, käytettiin aika tehokkaasti shoppailemiseen ja syömiseen. Melko onnistuneesti laiminlyötiin kuuluisimmat nähtävyydet ja muut turistihoukutukset mutta kivaa oli silti! Seuralaisteni suunnatessa takaisin Suomeen, jatkoin vielä matkaani muutamaksi päiväksi Mansfieldiin, jossa siis aikoinani asustelin vaihtovuoteni merkeissä. Helmikuun loppu menikin sitten Mansfieldissä vanhan hostperheen ja kavereiden seurassa viettäen jo melkein unohtunutta brittielämää. Liian pian oli kuitenkin taas aika sanoa riipaisevat hyvästit ja palata kylmään ja synkkään Suomeen.









Maaliskuu

Maaliskuu oli huomattavasti helmikuuta rauhallisempi. Autokoulu kaikessa masentavuudessaan jatkui yhä ja tällä kertaa se toi mukanaan uuden kidutusmuodon nimittäin turkuajon. Siitä selvittiin paria vaaratilannetta lukuunottamatta kunnialla, kuten myös muutamasta saunaillasta ja 18v syntymäpäivistä. Maaliskuu loppuikin taas mukavasti koeviikkoon ja sen tuomiin iloihin. Ehdottomasti kuukauden dramaattisin kohta oli rakkaan mopoautoni hyvästely sen matkatessa uuteen kotiinsa tulevan autoni tieltä. Vaikka vihasin lähes kaikkea siinä kolisevassa muovikopperossa, oli eromme silti tuskainen. Juuri kun olin saanut surutyöni päätökseen sain kuulla julmasta kohtalosta, jonka vanha silti niin rakas ajokkini oli uuden omistajan kynsissä kokenut. Ällöttävät teinit olivat ajaneet mopoauto(ni) sillaankaiteeseen ja näin sinetöineet hänen kohtalonsa lunastuksen merkeissä. No offense bitch, jos tunnistat itsesi tästä tekstistä, mutta mielestäni on julmaa ja häpeällistä tuhota jotain, joka kerran oli osa jonkun toisen identiteettiä ja elämää.





Näissä sekalaisissa tunnelmissa toivotan kaikille oikein kivaa loman jatkoa ja palaillaan myöhemmin seuraavien kolmen kuukauden kanssa!

Noora