Meidän tietämys Galwaysta oli pyöreä nolla kun matkattiin bussilla sitä kohti. Jopa paikan maantieteellinen sijainti oli hämärän peitossa ("Ai tää mesta on meren rannalla!"). Kävi kuitenkin ilmi että Galway oli hyvinkin mukava pienehkö (lue. isompi kuin Uki) kalastajakylä.
Käytiin ilmaisella kävelykierroksella perjantaina, oppaanamme taas söpö yliopisto-opiskelijapoika. Miinuspuoli oli että koko melkein kolme tuntia satoi vettä lähes kaatamalla ja tuuli niin paljon ettei Primarkin (se on muuten Irlannissa Penneys) neljän euron sontikasta ollut hyötyä nimeksikään. Joten ei muuta kun huppua päähän ja tarpomaan sateeseen. Saatiin kierrokselta paljon vinkkejä mitä tehdä ja käydä katsomassa kauniilla säällä mutta harmiksemme ei koskaan saatu aikaseksi kävellä kaupunkia uudelleen ympäri (LAISKUUS).
Lauantaina oli vuorossa kauan odotettu retki Moherin kallioille (Cliffs of Moher Lontoon kielellä). Ja hyvillä eväillä varustautuneina lähdettiin matkaan vähän ennen kymmentä aamulla. Oltiin siis varattu se edellisenä päivänä ja pulitettiin retkestä 20€ per sielu.
Bussikuski toimi samalla oppaanamme ja ajelutti meitä läpi irlantilaisen maaseudun, harmi vaan että hänen mikki oli vähän hiljaisella ja aksentti vahvan irlantilainen niin ei aina ihan oikein kuullut tai saanut selvää mitä hän sanoi. Matka jopa keskeytyi kerran kun tiellä oli lehmiä joita siirrettiin aitauksesta toiseen, että ihan niin maalla oltiin.
Itse Kalliot sitten oli ihan oma lukunsa. Ne oli varmaan tälläsista luonnonpaikoista mahtavin mitä olen koskaan nähnyt. Ja myös ehdottomasti tuulisin. Onneksemme ei ollut mikään täyssumuilma niin näkyvyys oli erinomainen.
Huomatkaa myös että se on se paikka missä Harry Potteria on kuvattu. Muistanette Harryn ja Dumbledoren matkan luolaan noutamaan hirnyrkkiä kuudennessa elokuvassa? Vois sanoa että ollaan melkein kuuluisia nyt.
Galway ja Cliffsit on kuitenkin nyt jätetty taakse ja majaillaankin jo Belfastissa hostellissa, jossa Noora opettelee soittamaan Piippolan Vaaria mun ostamalla perinteisellä irlantilaisella tinapillillä, eli life is good.
Itse metsästän vielä ukulelen matkaan nii voidaan pitää konsertti meidän huoneessa majaileville asukkaille.
PEACE.
-Laura
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti